Nikijkuiloj nejín talnamikilis tel okioua in chiikueyi tonal metsti marzo ika ueyi yolnekokol porin neteuilis noian nejíni tonalmej, achtopa niknekiya nikijkuilos itech in iueyi taixejekol in Primera Sala de la Suprema Corte ika kipaleuij ioloch Arresifal Veracruzano, kiueyichiuj in nejmachpiyalis nochi in techyeualojtok uan kitsinkixtij nochi in uelitilis in talnamikilis ika moueyichiuaskiya in Puerto ompa Veracruz[1] pero techmoujtij in ueyi neteukilis kipechiya Ucrania, in ueyi eliuisyot Michoacán, inika mauiltijkej miak ne Argentina uan satepan in taixpantilis itechkopa in IPCC kampa ixnesi in mopatatiuits semanakyetolis[2], maski onkak, nimoyeknemilij uan nimoluij nimotajtolteuis ipanpa in yektilis.
Gandhi tanemilis uan technextilij miak ipanpa in yektilis, ijuak nejón niknemilijtoya nikelnamik yon tajtol kijtoua “in tein tikinchiuiliyai nochin kuoujtalmen in semanauak, kinextiya tein tejuan tikmochiuiliyaj”, kijtosneki in talselolyot eski se teskat kampa moita in toeliuisyo in nochipa technotsa maj tiknejmachpiyakan, uan amo miak tokniuan in kitenkakij; yalua nikixpouak itech The Guardian se tajkuilos in tajtoua in Amazonas[3] amo moyektalis sepa ok, uan niyeksekuik ika in tetsauit tein amo uejkaua kijyouis in semanauaktakaj.
Kipiya ome eyi xiuit nikixmatik Johan Galton itelnamikilis uan ichiualis itechkopa in yektilis italnamikilis katka melauak: in neteuilis kitsinkixtiya in to derechos hmanos, ika okseki tajtol amo techkaua tikajsiskej oin pakilis u in kuali nemilis, uan noiujki amo techkaua tikajsiskej in timoyetekipanoskej. Galton kinemilia in nexokolil itech neskayokajsikamatilis[4] kikuis sejseko in toneskayokajsikamatilis ika mopaleuia nemis uan yon amo kijtosneki in toneskayokajsikamatilis texokoliya, yejua kijtosneki kititaskej in keniuj tikchikaujkauiskej in to neskayokajsikamatilis ika tikiskaltiskej in yektilis. ¿Katiyej?
Nikan uelis tikitaske miak taman itech siuayot. In keniuj in siuamej mochikaujkauiaj moitaj in tatatyot uan in okichyot in kampa peua in neteuilis uan noiujki inichiualis techpaleuia tiojtokaskej kampa in katiyeski neteuil amo aki. In siuamej in chikaujkayo kemej in Bertha Cáceres kipeualtij, Rigoberta Manchú oso Irma Galindo, tech chikaujkanextiliyaj in ueyi tasojtalis kipiyaliaj in Taltikpak uan in tein kinyolchikauaj in xolalmej uan noiujki in telueyi nexokolil in kijyouiaj miak tokniuan.
In yoltaneltokalis itech nechojtokaltijkej kijtosneki nochipa se motekipachos ika nojón itech in chiualis in tein tikchiuaj itech CEMDA tikixmatij in chiualis in ika uejkauas in yektilis motelneki in se mopoujkaitas siuamej uan takamej, kemej tiujkej, tikintenkakiskej in siuamej, tikitaskej keniuj timoyektenkakiskej, tikyetaliskej in toneskayokajsikamatilis uan noiujki keniuj moixnamikis uan mo tatsakuiltis in akin teteuia. Nochi nejí kiteixpantijkej in siuamej uan kitajtanij ika chikaujkayot maj tinemikan ika yetilis, yejuan okachi kitajtanij amo in takamej, yejuan kemej eskiaj tatokanij kitojaj in yektilis.
¿Tejuatsin tikonixmati in Premio Nobel Wangari Maathai? Takan amo, nimitsyoleua tikixmatis se kualtsin amaix monotsa “Wangari y los árboles de la paz”[5] niknemilia nejín ixpoualis mitsyotapos uan ika tikismatis okseki semanauak, kemej kijtouaj in zapatistas, uan ompa mitsnextilis in ta kimauisyoitas in siuamej inderechoj ijkón se kisenemachpiyas in tosenchan.
Nikinuantiya nejíin tajkuilol nochi in tokniuan in kinejmachpiyaj okseki toampoijuan, xolalkonemej, in semanauak uan in tonemilis. Nejín tajkuilol ika niktemoua tiktitaniliskej se nauajtekilis in ueyi Altepetl Ucrania uan in okseki altepemej in nokijyouian in neteuil. “ixtololo ika ixtololo uan nochi in semanauak ixpopoyotiyas” kiijtoj Gandhi, nej namechyoleuaj maj tikyeitakan in toneskayokajsikamatilis uan in tein tikchiuaj ijkón tejuan tikpataskej in semanauak. Nimatami ika se tajkuilol in Guacamaya kuikatl.
Tein nochi in tapalme,
Nikualita in xoxoktik,
Yej ika in takuoujtamatilismej
Kan keman poliui.
Tapaleuiij María Isabel Noriega Armella.Kitalij maseualkopa Francisco Sánchez Conde.
[1] Véase el comunicado de la Corte, disponible en: https://www.internet2.scjn.gob.mx/red2/comunicados/noticia.asp?id=6755
[2] Véase el comunicado de prensa del IPCC, disponible en: https://www.ipcc.ch/report/ar6/wg2/resources/press/press-release-spanish
[3] Disponible en: https://www.theguardian.com/environment/2022/mar/07/climate-crisis-amazon-rainforest-tipping-point
[4] Véase en: https://www.gernikagogoratuz.org/wp-content/uploads/2019/03/doc-14-violencia-cultural.pdf
[5]Yetok itech: https://www.ekare.com/ekare/wangari-y-los-arboles-de-la-paz/