55 8925 1325 [email protected]

IN ATL IN TÉPETL

Francisco Xavier Martínez Esponda

Francisco Xavier Martínez Esponda

Licenciado en Derecho por la Universidad Iberoamericana (2002-2006) con mención honorífica y Maestro en Ecología Tropical por parte del Centro de Investigaciones Tropicales (CITRO) de la Universidad Veracruzana (2014), con mención Honorífica. Ha colaborado como abogado en Litiga, Organización de Litigio Estratégico de Derechos Humanos A.C. (Litiga OLE) y en el Centro Mexicano de Derecho Ambiental, A.C. (CEMDA) ha sido director regional de la oficina Golfo de México (2013-2016) y actualmente se desempeña como director operativo. Una de sus las líneas principales de trabajo son los derechos humanos de los pueblos indígenas y comunidades equiparables, el patrimonio biocultural y la construcción del Estado pluricultural en México.

Tanexilomej

Nejín metsti majyá tajmatok, itech nochi in altepet, miak tokniuan in kipaleuiaj in tein techyeualojtok ika tinemij kininmiktijkej oso kinteuijkej; in mojmostaj tajkuilolmej techmatiltiyaj in miak tokniuan kinpechiya in at ika semi kiaui oso tel takauani okseko itech nochi in semanauak; uan in momati chikaujkayot mekauak semi tepitsin tokniuan kinyoleua. Nejín talnamikilis, nej nikixejekoua, uelis se kinemilis ijkuini: ¿tiknekij tiksentokaskej in neskayot in kipeualtiya nexokolil in altepemej uan in Taltikpak oso tiknekij tipanoskej kampa tiksenemiliskej in nejmachpiyalis?

Maski tinemij itech se ueyi ouijkayot, nikpiya se yoltaneltokalis in seki tonalmej kemej tanexilot ualajtokya uan in topipiluan nemiskej itech talpan kampa onkas tataman nemilisyot kampa nemiskej ika yektilis uan mauisyot. Itanex in nejín yankuik tonal kiyektaliaj in sentalnamikilis itech in taseltechyeualojtok okachi motelneki nejín tonalmej, in Acuerdo de París, kampa nochi in semanauak Altepemej mochikaujkatentalijkej itech 2015 ojtokaskej kampa kinaktiskej in totonik itech in taltikpak sayoj 1.5 °C. Miak chiualis ompa kalijtik, altepemej uan xolalkonemej tikchiuasekej ijkón panos in youal takan tiknemiliaj in el Panel Intergubernamental itech Cambio Climático (IPCC) kitenextilij tiajsiskej itech 1.5 °C, uan ompa amo uelis timokepaskej, itech 2030 uan 2052.[1]

In maseualaltepemej uan in xolalkonemej iujkej technextilijkej ika intajtol in EZLN uan in Consejo Nacional Indígena, timosenechikoskej uan amo tikinchixtoskej in tekiuanij, ika nejín talnamikilis uan nejín neskayokajsikamatilis in sentekitilis uan in altepeuelitilis nikneki namechuantis seki talnamikilis in nikixmat ayamo uejkaua ika tikajsiskej keniuj tenemiskej ika yektilis. Yekinika maj timonojnotsakan uan maj tikteixpantikan in tokniuan in tapaleuiaj itech in taseloltechyeualojtok, yejuan techmakaj uelitilis in timonojnotsaskej uan tikixnamikiskej in tein tech chikaujkataliliaj inintalnamikilis kemej eskiya neli. In tapaleuuianij, ika inichiualis, kinextiyaj in eliuisyot in kichiuaj in eliuismej ika kinxokoliaj in altepemej uan in taltikpak, yejuan iniuan inialtepeuj, in nemilis uan in taselot, kuoujtaj, atauitmej, in ueyiamej, in takualis, uan in toiujki neskayokajsikamatilis, uan miak taman  eski tajpiyanij. Nojón uan okseki, maj tikpounkaitakan in siuamej iniuelitilis yeksenteokej iuan in talpan uan in talmej nepaleuilis.

In tokniuan tein tapaleuiaj eskij majyá teskat kampa olochtakaj moitaj uan monamikij iuan inieliuisyo; niknemilia ijuak moixnamikij monemilia ijkón inichikaujkayo amo nesi ok.[2] Tikmatokej amo ijkón, ineskayo yetok ok uan techyoleua kemej tikijtojkej yekinika

¿Tiknemiliaj tiuantiskej in neskayo in kipeualtiya eliuisyot in altepemej uan taltikpak?

In yektilis tein tiknekij, in yektilis tein uitsa kipiya inaluayo itech in poujkaitalis in tokniuj, in senepaleuilis, in yektalnamikilis in toneskayokajsikamatilis, in tinochimej tiktakamatiskej in toxolal iujka moneki tiksenkuiskej se talnamikilis. Komojkón in panolis uelis ijuak timoyolchikauaj tikesnejmachpiyaskej in tosepanchan, uan nojón techyoleua, techikaujkanotsa tikyekixpouaskej in toneskayokajsikamatilis, in keniuj timosenuikaj iuan in tokniuan in techyeualouaj ika tinemij. ¿Toni kualkui itech in altepemej inemilis uan ina Taltikpak tikmokouiliaj in totakualis in  mochiua ika teposmej? ¿Toni kualkuilia in toneskayokajsikamatilis uan nochi in tein ika tinemij techyeualojtok in tinochimej timotakentiyaj ika se tamansaj tilmaj?

In tokniuan ten tapaleuiaj inintaixmatilis technextiliya kit kan akin iseltij momakixtiya, in panolis uan in moneki nejmachpiyalis eski se sentajkit, totech moneki in senemilis, moneki titeuantiskej ika tikchiuaskej in senemilis. Takan tiyektachiyaj tonauaktayeualol tikitaskej miak neskayomej in kisentemouaj se ojtokalis ika senepaleuilis ijkón kiajsiskej in panolis in tein tiknemiliaj. México in senepaleuilis (cooperativismo) eski semej tein altepemej uan xolalkonemej ika kichiuaj uan kichikaujkauiaj ininsentakochitalis uan ika kipaleuiaj tein ininaxka, uan onka, okseki, okseki miak, ta itech in toueyialtepeuj kinemilijkej uan kiojtokaltijkej miak talnamikilismej, se neskayot in senechikolismej in moixmatij itech in kinsetiliaj in tokniuan ueuejka yetokej uan tamamej, in kichijchiuaj ojtokalismej ika momachtiyaj iniseltij; uan kiteuelitiltiyaj tajtolpapatalis iuan miak tokniuan. In senepaleuilis (cooperativismo) uan in nechikolismej kipiyaj ininyolijtik in poui uan ika uelij ika kipeualtiskej okseki tomintanilis in kipoanauiaj in tanamakoyan.

Momostika ixuaj oksesi nechikolmej in kinemiliaj yejuan kichiuaskej in tapatalis tein xiujtekiuaj uan in ueyitanamakakej amo kinekij kichiuaskej. Momostika tikitaj ixuaj yankuik talnamikilis in kitojtokaj oksé taman iuan in taltikpak uan in tokniuan mouikaskej; tikitaj ixuaj nechikolmej ika kipaleuiskej in taltikpak uan inintalpan, uan/oso in xolalpan, in tanamakoyan, in chipauak tapataloyan, in senepaleuilis ika in xinach oso teyomej oso kampa chipauaktatokalis, ijsiujkayonepaleuilis, sepantominepaleuilis, etc. Onkak toni ika se takuoujtamatis.

In kampa nichanchiua in kaxtil ichiualis eski kinauatis in youal maj tsinkisa maj kochiti, ijkón kikauaj maj ejko in tanexilot, niknemilia in tokniuan in tepaleuiaj ininchiualis uan in senechikolmej eski nejín: maj ejko in yankuik tanexilot.

¡Maj timosentilikan!

Nimatami ika sé taltol jarochojkuikatl El gallo:

Kaxtil, ximokuikati nochipa,

Ika miak yochikaualis,

Ika in mokuikatilis

Tiktematiltiya in tanexilot.

Tapaleuij María Isabel Noriega Armella.

Kitalij maseualkopa Francisco Sánchez Conde.


[1] Moitas itech teixpantilis IPCC de 2018, disponible en https://www.ipcc.ch/sr15/chapter/spm/

[2]Takan tikneki tikixmatis okseki in ouijkayot in kipiyaj in tokniuan namechyoleua  nankiixpouaskej teixpantilis in CEMDA kiteixmatiltij  marzo, yetok: http://miranoscemda.org.mx/

Secciones

[et_pb_posts_agsdcm category_id=»10″ heading_style=»custom» posts_per_page=»2″ show_categories=»off» show_comments=»off» admin_label=»Capital» remove_drop_shadow=»on» _builder_version=»4.6.0″ _module_preset=»default» main_title_text_color=»#000000″ min_height=»650px» max_height=»650px» custom_margin=»-36px||||false|false» border_width_all=»0px» locked=»off»][/et_pb_posts_agsdcm]
[et_pb_posts_agsdcm category_id=»5″ heading_style=»custom» posts_per_page=»2″ show_categories=»off» show_comments=»off» admin_label=»Capital» remove_drop_shadow=»on» _builder_version=»4.6.0″ _module_preset=»default» min_height=»650px» max_height=»650px» custom_margin=»-36px||||false|false» border_width_all=»0px» locked=»off»][/et_pb_posts_agsdcm]
[et_pb_posts_agsdcm category_id=»6″ heading_style=»custom» posts_per_page=»2″ show_categories=»off» show_comments=»off» admin_label=»Nación» remove_drop_shadow=»on» _builder_version=»4.6.0″ _module_preset=»default» min_height=»650px» max_height=»650px» custom_margin=»-36px||||false|false» border_width_all=»0px» locked=»off»][/et_pb_posts_agsdcm]
[et_pb_posts_agsdcm category_id=»9″ heading_style=»custom» posts_per_page=»2″ show_categories=»off» show_comments=»off» hover_overlay_color=»#000000″ hover_overlay_icon_color=»#000000″ admin_label=»Mundo y Sociedad» post_format_icon_bg_color=»#000000″ remove_drop_shadow=»on» _builder_version=»4.6.0″ _module_preset=»default» header_text_color=»#000000″ subheader_text_color=»#000000″ main_title_text_color=»#000000″ min_height=»650px» max_height=»650px» custom_margin=»-36px||||false|false» border_width_all=»0px» locked=»off»][/et_pb_posts_agsdcm]

No Te Puedes Perder…

[et_pb_posts_agsdcm category_id=»54,60,102,104,123,124″ heading_style=»custom» show_comments=»off» hover_overlay_color=»#d84c1e» hover_overlay_icon_color=»#d84c1e» post_format_icon_bg_color=»#d84c1e» remove_drop_shadow=»on» _builder_version=»4.6.5″ _module_preset=»default» header_text_color=»#000000″ header_font_size=»27px» header_line_height=»1em» subheader_text_color=»#000000″ main_title_text_color=»#000000″ main_meta_text_color=»#000000″ main_body_text_color=»#000000″ list_title_text_color=»#000000″ list_meta_text_color=»#000000″ custom_margin=»||0px||false|false» custom_padding=»||0px||false|false» border_radii=»on||||» border_color_all=»#d84c1e» border_style_all=»none» locked=»off»][/et_pb_posts_agsdcm]
[et_pb_ads_agsdcm _builder_version=»4.5.6″ _module_preset=»default»][/et_pb_ads_agsdcm]