55 8925 1325 [email protected]

IN ATL IN TÉPETL

Francisco Xavier Martínez Esponda

Francisco Xavier Martínez Esponda

Licenciado en Derecho por la Universidad Iberoamericana (2002-2006) con mención honorífica y Maestro en Ecología Tropical por parte del Centro de Investigaciones Tropicales (CITRO) de la Universidad Veracruzana (2014), con mención Honorífica. Ha colaborado como abogado en Litiga, Organización de Litigio Estratégico de Derechos Humanos A.C. (Litiga OLE) y en el Centro Mexicano de Derecho Ambiental, A.C. (CEMDA) ha sido director regional de la oficina Golfo de México (2013-2016) y actualmente se desempeña como director operativo. Una de sus las líneas principales de trabajo son los derechos humanos de los pueblos indígenas y comunidades equiparables, el patrimonio biocultural y la construcción del Estado pluricultural en México.

In Taltikpak itajpiyais uan in tamaneluilis in inintech olochtaltikpakyoltok uan in maseualaltepemej

In tapoual eyi tonalika mayo, miak mexikoaltepemej kiluichiuiliaj in atsin, yon eski sé ueui iluit ika techelnamiktiya amo tikpiyaskiaj tonemilis takan amo onkaskiya in nemilisyot; ika in tajchinolmej uan in tauejuelolis itech nochi in techeualouaj uan tikitakej itech in metsti tiualpanotiuitsej nitatsintokilia: ¿keniuj tiknejmachpiyaskej in taltikpak, in atsintli, in tein yoltok?  Itech septiembre 2015 in Senechikolis Naciones Unidas kinankilij nejí tatsintokalis kampa kiamatalis 2030 in Chikaukayeknemilis, itech yon miakej inamatajkuilol kisenixejekokej in 193 uejueyi altepemej in kichajkuilojkej ika kiixtalijkej sé ojtokalis ika se kiajsis in Chikaujkayeknemilis itech 2030 ika yon moixmattok 17 Objetivos de Desarrollo Sostenible (ODS).[1] Nikijkuilotij nejín ome eyi tajkuilolmej ika nikixtemos in tamanelolmej itech in taajsikayot 15, in tajtoua itechkopa in nejmachpiyalis  in olochtaltikpakyoltok taltikpakat, uan in keniuj iuantij in maseualaltepemej, xa ika tikajsiskej ojtokalis ika tiknejmachpiyaskej in taltikapak maski amo kitalijkej in maseualatepemej in tanekilis itech in ODS.

Kemej kijtoua in ajsikayot 15 in Altepetekiuanij motentalijkej “kinejmachpiyaskej, kiyektaliskej uan kiteixmatiltiskej in taltikpakyoltok taltikpakat, motajtanis chikaujkanemiliskayot in kuoujtalpan, netekipacholis maj amo tauaki noian, se kitsakuilis uan se kikepas in taltikapaktauejuelol uan no se kitsakuilis maj amo ixpoliui nochi in tamanyoltokyot”, ¿keniuj mochiuas nejín? ¿keniuj  se kichiuas in México altepetekiuaj maj kiyekuij inichiualis kemej nejmachtajpixkej in tein nochi in altepetl iaxka? Nomaj tiktalikan se nemachtil in techmaka in kokolis panotok (pandemia) ika amo keman tikpiyaskej in tapiyalmej inkokolis moneki tikpiyaskej olochtaltikpakyoltok taltikpakat amo kokoyanij ika nojón moneki tikyektaliskej tein uejuelijtok, amo ok titamijmiktiskej in tein tamanyoltok uan tiktsakuiliskej in tapatal in takuechauak, in tonayan, in kiouit, in taseseya.[2]

¿Kanika titachiyaskej kampa tikemoskej okeseki uelitilis?  Maj titachiyakan kampa in maseualaltepemej uan in okseki xolalkonemej iujkej, yejuan kinejmachpiyaj in olochtaltikpakyoltok taltikpakat kampa nekeman nemij uan yon teuantilis ika peuak miak tajtolmej, neskayokajsikamatilismej uan miak taman keniuj mochiua in takualis. Itech miak taktson xiuit nejín altepemej uan xolalkonemej kiualijtsontiuitsej ininneskayokajsikamaltilis ika se tachiualis ika kimauistilijtiuitse in olochtaltikpayoltok taltikpakat, ijkon mosempaleuijtiuitsej, moixpatatiuitsej. Victoria Tauli-Corpuz, in katka tetapouijkej tein maseualaltepemej inaxkayo, kijtoj 2018 kit in maseualaltepemej kipiya in 22% in talixko uan itech nejín talpan nemi xa kemej 80% in olochtaltikpakyoltok. Itech in México in 2008 Eckhart Boege kiyektijtoj in amo nochi moyekentiya talpkan in tein yoltok uan in tajtolmej uan noijkón in maseualtalpan uan in kampa onkaj yoltokayot ipatiuj.

¿Keyej in maseualaltepemej okachi kiyeknejmachpiyaj in taltikpak? In yejuan kinaluayotiyaj inintachiyalis uan inintalnamikilisnemilis itech in yeknemilis oso sumak kawsay (quechua), suma qamaña (aymara), lekil kuxlejal (maya tzotzil-tzeltal), o yeknemilis (nahua), kampa moijtoua in tokniuan uan amo tokniuan mosenkuitokej uan mosenuelitstokej majya ilpitokej itech in tanauatil chijchiualis, tamatilis, chiualismej, tekiuajyot uan pouijkayomej.

Nochi nejón ika kijtoj 2017 in katka tetapouijkej ika in yektilisiaxkayo in kuali techpakkayeualoua, John Knox, kit in yekuali ika monejmachpiyas in olochtaltikpakyotok taltikpakat uan taman nemilisyot uelis ika in nejmachpiyalis in takayotinaxkayo tein tokniuan tein nemij taselonauak: in maseualaltepemej uan in xolalkonemej iujkej.

     In tein moita eski, in maseualaltepemej inaxkayo uan xolalkonemej iujkej iniseltijtanemilil uan inintalplan amo kinmauisyotia in mexicano Altepetekiuaj uan in tekitiloyanmej uan ijkón kichiua tauejuelolis itech in olochtaltikpakyoltok taltikpakat uan kipeualtiyaj olochkuejmolmej kampa in eliuischiukayot, kininmajpiluiaj uan kinkualanuiaj in tokniuan in kipaleuia iaxkayo.

     In mexicano Altepetekiuaj, seko moita kixtalia amatanauatilmej uan xiujtekichiualis amo ika moita nemilisneskayo kajsikamatilisyej uan ika nojón tauejuelouaj itech olochtaltikpayoltok taltikpakat uan ijkón kintakuiliaj in altepemej uan xolalkonemej in kitekitiltiskej initallpan uan tein ipan kinimaka tein nochipa ika motekipanouaj  kemej yon Ley Minera, in Ley de Hidrocarburos, in Ley de Bioseguridad de los Organismos Genéticamente Modificados, in Ley de Aguas Nacionales, in Ley Federal de Variedades Vegetales, uan okseko amo ueli kinmaka se yektilis in akonimej kinejmachpiyaj in talpan uan tein techyolchikauj maj kuali tekitikan; in Centro Mexicano de Derecho Ambiental, A.C. (CEMDA), kiamatalij kit itech 2020 ineteuil in akin tapaleuia okachi pankisak, kinchiuilijkej 65 kuejmolmej ika 90 tateuilis uan kampa kinmiktijkej 18 tokniuan tapaleuianij.

     Ika nitamitij, in mochijchiuas in keniuj  monejmachpiyaskej in olochtaltikpakyotok taltikpakat uan ika se moyekatalis iua in tonayantapatalis moajsi itech iniuan neskayokajsikamatilismej , kijtosneki, itech in tajkuilol 2030 itech in chikaujkayeknemilis, uan itech iniajsilis 15, moneki moipouaskej ika in maseualaltepemej ininaxkayo itanex in yetokej itech miak amatalnamikilis, tajtoltalilis, teiluilis, kemej Naciones Unidas Teiluilis itechkopa in maseualaltepemej inaxkayo. In tein mexicano chiujkayot oksepa motojtokas in tanojnotsalis peuak ika in San Andrés tachajkuilolis, in xiuit kichiuj 25 xiuit. Oksé Altepetl México uelis.

Tapaleuij María Isabel Noriega Armella.

Kitalij maseualkopa Francisco Sánchez Conde.


[1] Mayor información sobre la Agenda 2030 puede consultarse en la siguiente liga: https://repositorio.cepal.org/bitstream/handle/11362/40155/24/S1801141_es.pdf

2Sobre la zoonosis y cómo romper la cadena de transmisión se puede consultar el siguiente documento del PNUMA: https://www.unep.org/es/resources/report/preventing-future-zoonotic-disease-outbreaks-protecting-environment-animals-and

[2]

Secciones

[et_pb_posts_agsdcm category_id=»10″ heading_style=»custom» posts_per_page=»2″ show_categories=»off» show_comments=»off» admin_label=»Capital» remove_drop_shadow=»on» _builder_version=»4.6.0″ _module_preset=»default» main_title_text_color=»#000000″ min_height=»650px» max_height=»650px» custom_margin=»-36px||||false|false» border_width_all=»0px» locked=»off»][/et_pb_posts_agsdcm]
[et_pb_posts_agsdcm category_id=»5″ heading_style=»custom» posts_per_page=»2″ show_categories=»off» show_comments=»off» admin_label=»Capital» remove_drop_shadow=»on» _builder_version=»4.6.0″ _module_preset=»default» min_height=»650px» max_height=»650px» custom_margin=»-36px||||false|false» border_width_all=»0px» locked=»off»][/et_pb_posts_agsdcm]
[et_pb_posts_agsdcm category_id=»6″ heading_style=»custom» posts_per_page=»2″ show_categories=»off» show_comments=»off» admin_label=»Nación» remove_drop_shadow=»on» _builder_version=»4.6.0″ _module_preset=»default» min_height=»650px» max_height=»650px» custom_margin=»-36px||||false|false» border_width_all=»0px» locked=»off»][/et_pb_posts_agsdcm]
[et_pb_posts_agsdcm category_id=»9″ heading_style=»custom» posts_per_page=»2″ show_categories=»off» show_comments=»off» hover_overlay_color=»#000000″ hover_overlay_icon_color=»#000000″ admin_label=»Mundo y Sociedad» post_format_icon_bg_color=»#000000″ remove_drop_shadow=»on» _builder_version=»4.6.0″ _module_preset=»default» header_text_color=»#000000″ subheader_text_color=»#000000″ main_title_text_color=»#000000″ min_height=»650px» max_height=»650px» custom_margin=»-36px||||false|false» border_width_all=»0px» locked=»off»][/et_pb_posts_agsdcm]

No Te Puedes Perder…

[et_pb_posts_agsdcm category_id=»54,60,102,104,123,124″ heading_style=»custom» show_comments=»off» hover_overlay_color=»#d84c1e» hover_overlay_icon_color=»#d84c1e» post_format_icon_bg_color=»#d84c1e» remove_drop_shadow=»on» _builder_version=»4.6.5″ _module_preset=»default» header_text_color=»#000000″ header_font_size=»27px» header_line_height=»1em» subheader_text_color=»#000000″ main_title_text_color=»#000000″ main_meta_text_color=»#000000″ main_body_text_color=»#000000″ list_title_text_color=»#000000″ list_meta_text_color=»#000000″ custom_margin=»||0px||false|false» custom_padding=»||0px||false|false» border_radii=»on||||» border_color_all=»#d84c1e» border_style_all=»none» locked=»off»][/et_pb_posts_agsdcm]
[et_pb_ads_agsdcm _builder_version=»4.5.6″ _module_preset=»default»][/et_pb_ads_agsdcm]